Videoneuvottelujen käyttö mielenterveyspalveluissa: leviämisen haasteet ja mahdollisuudet
Tutkimuksessa tarkasteltiin julkisten mielenterveyspalveluita tarjoavien organisaatioiden teknologia‐asennetta, kehittämisprioriteetteja ja näkemyksiä videoneuvotteluista. Näiden kolmen tekijän osalta etsittiin eroja videoneuvotteluja käyttäneiden ja ei‐käyttäneiden sekä perusterveydenhuol...
Gespeichert in:
Hauptverfasser: | , |
---|---|
Format: | Buch |
Veröffentlicht: |
Finnish Social and Health Informatics Association,
2014-04-01T00:00:00Z.
|
Schlagworte: | |
Online-Zugang: | Connect to this object online. |
Tags: |
Tag hinzufügen
Keine Tags, Fügen Sie den ersten Tag hinzu!
|
MARC
LEADER | 00000 am a22000003u 4500 | ||
---|---|---|---|
001 | doaj_b13f0e8943f84e4f9787011f8a9332e4 | ||
042 | |a dc | ||
100 | 1 | 0 | |a Sanna Seppänen |e author |
700 | 1 | 0 | |a Tiina Ramstedt-Sen |e author |
245 | 0 | 0 | |a Videoneuvottelujen käyttö mielenterveyspalveluissa: leviämisen haasteet ja mahdollisuudet |
260 | |b Finnish Social and Health Informatics Association, |c 2014-04-01T00:00:00Z. | ||
500 | |a 1798-0798 | ||
520 | |a Tutkimuksessa tarkasteltiin julkisten mielenterveyspalveluita tarjoavien organisaatioiden teknologia‐asennetta, kehittämisprioriteetteja ja näkemyksiä videoneuvotteluista. Näiden kolmen tekijän osalta etsittiin eroja videoneuvotteluja käyttäneiden ja ei‐käyttäneiden sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden välillä. Lisäksi tulosten perusteella pohdittiin videoneuvottelujen käytön leviämisen haasteita ja mahdollisuuksia.Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselynä vuoden 2012 lopussa julkisista mielenterveyspalveluita tuottavista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköistä. Kysely lähetettiin 241 johtotason lääkärille. Vastauksia saatiin 46 kpl. Vastausprosentti oli 19. Aineisto analysoitiin käyttäen kuvailevia tilastollisia menetelmiä ja tulosten tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin χ²‐testillä. Vastaajat suhtautuivat ylipäätään teknologiaan myönteisesti ja kokivat videoneuvottelut hyödyllisinä. Uuden teknologian hyödyntäminen ja kustannustehokkuuden parantaminen koettiin vähemmän tärkeiksi kehittämiskohteiksi kuin henkilöstön, palveluiden ja osaamisen kehittäminen. Vähäiset resurssit ja puutteet tiedossa todettiin tärkeimmiksi videoneuvottelujen käytön laajentamisen esteiksi. Myönteinen teknologia‐asenne ja asenne videoneuvotteluita kohtaan voi kuitenkin toimia mahdollisuutena videoneuvotteluiden käytön lisäämiselle mielenterveyspalveluissa. Etäteknologioiden tarjoamia hyötyjä ja soveltamisen vaatimuksia tulisi pohtia lisää terveydenhuolto organisaatioiden strategisen kehittämisen näkökulmasta. Tulisi mm. pohtia, kuinka järjestelmätasolla olemassa oleva kokemus, tieto ja resurssit olisivat myös pienempien yksiköiden käytössä ja siten tukisivat käyttöönottoprosessia. | ||
546 | |a EN | ||
546 | |a FI | ||
690 | |a innovaatioiden leviäminen | ||
690 | |a mielenterveyspalvelut | ||
690 | |a organisaation tavoitteet | ||
690 | |a Suomi | ||
690 | |a telelääketiede | ||
690 | |a videoneuvottelut (FinMeSH) | ||
690 | |a Computer applications to medicine. Medical informatics | ||
690 | |a R858-859.7 | ||
690 | |a Public aspects of medicine | ||
690 | |a RA1-1270 | ||
655 | 7 | |a article |2 local | |
786 | 0 | |n Finnish Journal of eHealth and eWelfare, Vol 6, Iss 1 (2014) | |
787 | 0 | |n https://journal.fi/finjehew/article/view/41413 | |
787 | 0 | |n https://doaj.org/toc/1798-0798 | |
856 | 4 | 1 | |u https://doaj.org/article/b13f0e8943f84e4f9787011f8a9332e4 |z Connect to this object online. |